maanantai 31. tammikuuta 2011

Synttärijuhlintaa

 Meillä on vietetty 1 vuotiasta pienokaista! 
Ihana iloinen tyytyväinen pyöreä ehtivä pirteä pallero <3
Juhlimassa oli isovanhemmat ja osa meidän sisaruksista sekä kummit lapsineen, illalla kävi vielä yksi ystäväperhe. Lahjat olivat pehmeitä ja mieluisia mutta eniten sankaria miellytti kuitenkin lahjapaperit :)

Kävin vähän lyhyellä varotusajalla tekemään ekan (ja tokan) työvuoron 1.5 vuoteen (miten se aina sattuukin että soitetaan töihin just sillon kun ei ollenkaan olisi aikaa?)
Juhlien järkkääminen jäi sitten vähän viime tinkaan mutta saatiin onneksi miehen kanssa yhteistyöllä siivottua ja leivottua kaikki valmiikisi <3



Täytekakuksi tein hellapoliisin mustikka-valkosuklaakakun ohjeen mukaan soveltaen niin että siitä tuli mansikka-valkosuklaakakku joka oli kerrostalon korkuinen :)







 Päälle ihan yksinkertainen pursotus, sabluunan läpi ripottelin kaakaojauheella ykkösen ja koristelin vielä hieman valkosuklaalla. Ei mun taidot olis paljon muuhun riittänytkään mutta ihan kiva siitä tuli näin, yksinkertainen ja se sopii meille :)

Tarjolla oli toki muutakin ja hyvin tuntuivat maistuvan kun ei onneksi jäänyty niin paljoa tuhottavaan jäljelle. Ystävä kävikin lasten kanssa täällä aamulla kahvilla joten saatiin pari kakkus syötyä loppuun :)

Lupasin ystävälle että laitan tänne ohjeen munattomasta ja maidottomasta juustokakusta kunhan sen ehdin kirjottamaan. Kakun tein nyt ekaa kertaa ja oli oikeen maukasta vaikka olikin munaton ja maidoton. Toiveessa oli myös ohje huippuhyvään makaroonisalaattiin joten sellanenkin on tulossa.

Mua vähän ihmetyttää kun tuntuu että en postaa oikeen muusta kun ruuasta ja leipomisesta! Ei mun tarjotus kyllä ollut mitään leipomisblogia pitää kun ei se oikeen oo mun heiniä. Oikeensti pyöritän aina vaan niitä yksiä ja samoja reseptejä vuodesta toiseen :) Kohta oonkin sitten ne kaikki teille jakanut joten sovitaan sitten että te annatte mulle pari reseptiä vaihdossa jotta saan vaihtelua. Passaako? 






"Kyllä maistuu näin kerhon jälkeen" totesi neiti kun sai kerhon (ja ruuan) jälkeen palan kakkua.

-Hilma joka kiiruhtaa pesemään jääkaappia ennenkun pojat herää päikkäreiltä

tiistai 25. tammikuuta 2011

Sormiruokailun ihanuus ja ihana sormiruokailija


Joskus sitä miettii, varsinkin iltaisin, 
että mihin se päivä oikeen meni... 

tai kokonainen vuosi!






 Ruokailu x monta päivässä
ja siivo aina todella mielenkiintoinen
joten siinähän sitä aikaa kuluu ihan kivasti
 kun siivoaa pienen sormiruokailian jäljet.

Vuosi sitten olin ollut sairaalassa 4 viikkoa,
en ollut siivonnut maitoja lattialta
tai spagetteja seinistä
ja se vasta kurjaa oli!
Ikävä kotiin oli suunnaton, 
voi mitä olisinkin tehnyt että olisin saanut siivota ne maidot lattialta, 
ja syödä oman ruuan seisaalta kun muuten ei ehdi.

Huomenna on kulunut vuosi siitä päivästä 
joka oli päämääränä kaikki ne neljä viikkoa.
Kiitos meidän kolmannesta aarteesta!

Onneni on...

-Hilma

maanantai 24. tammikuuta 2011

Nikkari nikkaroi

 Ostin kirjakaupan alesta kaksi uutta kirjaa inspiroimaan meidän nikkaria nikkaroimaan. Ja löytyihän niistä heti vaikka mitä ihanaa jota voisin mielelläni tänne meille huolia. Harmi kun en itse osaa nikkaroida niin hyvin.





Tällanen klaffipöytä olisi vaan niin upea


Makkarin sängyn päätyyn penkki




Meidän pääeteinen/aula on ihan kiva mutta... jokin siinä mättää. Inspiroiduin niin tästä kuvasta ja onneksi mieskin tykkäsi siitä ja nyt onkin sitten jossain vaikeessa tiedossa vähän muutosta eteisaulaan :)





 Ja sitten kesällä...



-Hilma

lauantai 22. tammikuuta 2011

Kalljästa baguetter - kylmäkäyneitä baguetteja?

Okei, aamu ei mennyt ihan niinkun olin ajatellut... nuorin ei herännytkään aamulla tapansa mukaan aikaisin vaan päätti valvoa keskellä yötä ja harjotella kävelemistä. Aamulla heräsikin sitten kaikki muuten ensin ja minä viimeisenä joten tuoretta leipää ei tarjoiltu aamupalalla mutta kylläkin sitten vähän myöhemmin kun mies ja lapset oli käynyt pihalla tekemässä lumityöt.

Niin, niihin kokemuksiin. Eli ihan hyvin pysty tekemään taikinan illalla jääkaappin, oli noussut yön aikana muttei ollenkaan uhannut nousta reunojen yli eli pienempikin kulho olisi käynyt.
Taikinaa oli tosi mielyttävä leipoa ja siitä sai hyvin muotoiltua leivät. Päätin tehdä kolme patonkia. (jotka kylläkin huomasin paistamisen jälkeen että tuli vähän paksummaksi mitä olin ajatellut)

Voitelin piimällä, yhen päälle ripottelin leseitä, toisen päälle rouhittuja auringonkukan siemeniä ja kolmannen jätin ilman mitään.


Maistuivat oikeen hyviltä! Ens kerralla ajattelin laittaa sekaan siemeniä ja vähän tummempia jauhoja.

 Reseptin olen suomentanut ruotsinkielisestä ohjeesta joten voi olla hieman sekavaa tekstiä :)
 50g hiivaa
2dl maitoa
3dl vettä
1rkl sokeria
2rkl oliviöljyä
2tl suolaa
3dl leseitä 
(ohjeessa luki drumvete mutta sitä mulla ei ollut joten laitoin leseitä)
8-9dl vehnäjauhoja

1. murenna hiiva ja kaada päälle hieman maitoa
2. sekota kunnes hiiva on liuennut
3. lisää loput maidosta, vesi, sokeri, öljy, suola ja jauhot
4. työstä taikinaa 5min joko käsin tai koneella 
(fuskasin ajassa koska en käytä konetta mutta hyvää tuli kuitenkin ;) )
5. laita taikina isohkoon kulhoon, peitä kelmulla ja nostata jääkaapissa yön yli
6. jaa aamulla taikina kolmeen osaan ja leivo niistä patonkeja, sämpylöitä tai limppuja
7. anna nousta pellillä pyyhkeen alla noin 45min
8. Voitele piimällä ja ripottele päälle esim siemeniä
9. tee terävällä veitsellä viiltoja leivän pintaan
10. laita leivät 250asteiseen uuniin, laske lämpötila 200 asteeseen ja paista 20min.


-Hilma

perjantai 21. tammikuuta 2011

Ounou!

Koittakaahan kestää, löysin PhotoScapen ja tämähän on tosi kivaa!


Tuoretta leipää heti aamusta?

Mikä onkaan ihanampaa aamulla kun tuore leipä?
Monesti meillä kyllä herätään siihen aikaan että ehtisin pyöräyttää sämpylätaikinan ja paistaa sämpylät niin että ainakin osa perheestä saisi tuoretta leipää aamupalalla mutta viiden aikaan monesti niin kurja herätä ettei sillon jaksa sitä taikinaa tehdä vaikka tahtoisikin. Nyt ajattelin sitten kokeilla miten onnistuu tehdä taikina illalla jo valmiiksi jääkaappin, tarvii sitten aamulla vaan pyöräyttää limpuiksi, nostattaa ja paistaa. Taikina odottaa nyt jääkaapissa leivontaämpärissä ja katsotaan aamulla mitä siitä tulee. Ihanaa tuoretta leipää, taikinaa pitkin jääkaappia vai lässähtänyttä mitälie. 

Palailen huomenna kokemusten kanssa!

-Hilma

perjantai 14. tammikuuta 2011

Ystävän kangasvarastosta

Olin yhtenä iltana auttamassa ystävääni järjestämään hänen työhuonettaan. Aika vierähti mukavasti kun sai viikkailla ihania kankaita, hypistellä nappeja ja naruja ja asetella valmiita tuotteita esille hyllyille. Harmittaa kun kamera jäi kotiin.
Monesti olenkin hänen kangasvarastossa ihaillut tätä pieniruutuista pellavakangasta. Nytkin se jäi kummittelemaan mieleen ja pakkohan minun sitten oli seuraavana päivän pakata lapset autoon ja käydä ostamassa sitä häneltä ja illalla heti ommella. Ompelin keittiöön uudet verhot ja keittiön puusohvalle kaksi tyynyä. 



Kangasvarastossa oli tietenkin vaikka mitä ihania kankaita joten olohuone sai kans kaksi uutta tyynyä, myös pellavaa mutta hieman isommilla ruuduilla.



-Hilma

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Rakkaudesta kirjoihin

Rakastan kirjoja, olen aina rakastanut! Miten ihanaa onkaan lysähtää sohvalle, vetää filtti jalkojen päälle ja avata kirja. Tempautua mukaan jännittävään/surulliseen/romanttiseen tarinaan, tutustua uusiin kiinostaviin ihmisiin, käydä paikoissa johon ei muuten pääse käymään ja kokea asioita jota ei omassa elämässään koe. Minulla on vaan sellanen ongelma etten osaa lopettaa lukemista kun kerran sen aloitan, voisin lukea vaikka koko yön vaikka tiedän että aamulla aikasin pitää jaksaa nousta ylös. Kuulostaako tutulta? Joskus olen istunut keskellä yötä vessassa lukemassa ettei valo vaan häiritsisi ketään muuta!

Vuosi sitten luin monta kirjaa lyhyessä ajassa. Olin sairaalassa neljä viikkoa ennen meidän kuopuksen syntymää ja sillon ehti hyvin lukea. Lukemalla pääsi myös pakoon kotiikävää joka muuten koko ajan raastoi sydäntä vaikka mies ja lapset kävivätkin lähes päivittäin katsomassa. En muista olenko lukenut kokonaista kirjaa sairaalassaolon jälkeen mutta nyt sain joululahjaksi kaksi kirjaa ja olen jopa saanut ne luettua tässä hulinassa ja vilskeessä!

Voin suositella luettavaksi Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010 voittaneen Mario Vargas Llosan Tuhma Tyttö
Ja aina niin hauskan Sophie Kinsellan Muistatko minut!

perjantai 7. tammikuuta 2011

Minäkin osaan!

 Jahas, mitä isommat edessä sitä pienemmät perässä. 
 



Vielä kun pääsisi alas muutenkin kuin pää edellä... 

 
-Hilma

torstai 6. tammikuuta 2011

Ruokalista

Käyn yleensä kaupassa kaksi kertaa viikossa. Maanantaisin ja torstaisin. Heti aamusta yhdeksältä kun ollaan poikien kanssa vietyä esikoinen kerhoon. Joulu sekoitti rutiinit ja tänään ei tietenkään olla kauppaan päästy joten se on edessä huomenna. Istun ja mietin tulevan viikon ruokalistaa mutta kyllästyttää kun tuntuu että meillä aina syödään samaa ruokaa. Ilman ruokalistaa en voi kirjottaa kauppalappua ja ilman sitä ei kauppakäyntiä kannata tehdä.

Jos itse saisin päättää niin miellä syötäisiin paljon monipuolisemmin mutta muu perhe ei aina oikeen ole samaa mieltä :) Lapsillekkin maistuu kovin vaihtelevasti ruuat, on se oikeastaan jännä miten sama ruoka voi olla toisena päivänä niin hyvää että saan mitalin kaulaan (kummasti siinä on jalkapallon eikä ruuan kuva :) ) ja toisena niiiiin pahaa ettei sitä kerrrrtakaikkkkiaan voi syödä. No, ei auta mutta kun jatkaa keittelemistä ja toivoa aina parasta :)

Vinkkejä ruuista otetaan vastaan, jos joku keksis jotain muuta kun ne perinteiset ruuat jotka pyörivät meidän ruokalistalla viikosta toiseen.

Tänään meillä tarjoiltiin itsetehtyä pizza ja sitten jauhelihakeittoa illalla. Eli perus, hyvin perus ruokaa tänään.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Vuoden ensimmäinen

Heippa!

Takana on ihana ja rauhallinen joulunaika ja uuden vuoden alku! Tai no, nämä pari hurjaa pakkaspäivää on olleet hieman pitkät täällä sisällä lasten kanssa mutta muuten :) Miehellä oli lomaa välipäivät joten ollaan vietetty laatuaikaa perheen kanssa, rakennettu leegoja ja pelattu pelejä.

Pukin tuomia uusia luistimia päästii kokeilemaan pari kertaa ja nyt odotetaan lämpimämpiä kelejä. 


Koti on ollut niin tunnelmallinen jouluasussaan mutta nyt tuntuu että se saa väistyä. Tykkään kyllä että meidän koti on kauniimillaan jouluasussa mutta joskus joulusta on luovuttava. Koristeta olen jo hieman poiminut pois ja kuusi saa ihan kohta kyytiä. Tyhjältä tulee tuntumaan kun valot ja koristettan pakataan kaappiin odottamaan seuraavaa vuotta mutta sitten siihen taas tottuu, eikös?





-Hilma