Aurinkoenergiaa

Ulkona on niin ihana ilma että melkeen itkettää ajatella että reilun puolen tunnin kuluttua joudun istahtaa autoon ja ajaa iltavuoroon. 

Lasten kanssa ehdittiin onneksi aamusta tankata hieman aurinkoenergiaa pihalla ja tuleehan näitä tällasia aurinkoisia päiviä vielä muitakin. 

Piha on vielä lunta vaikka kuinka mutta kun sulkee silmät ja tuntee auringon lämmön kasvoilla voi melkeen jo tuntea sen kesän olevan täällä. 

Meillä pojat heräsivä tänään(kin), nuorempi hieman ennen viittä ja vanhempi ennen kuutta. Onneksi sain kummankin päikkäreille niin ehkä jaksavat lähteä illemalla hiihtämään tai jotain. Kurjaa kun heräävät liian aikaisin niin ovat sitten liian sippejä tekemään oikeen mitään järkevää illalla. Esikoinen on taas alkanut nukkumaan hieman pidempään aamuisin joten toivossa on hyvä elää, ehkä meidän pojatkin vielä joskus :) 

-Hilma

Valkoinen lipasto auringonvalossa

Uskokaa tai älkää mutta klaffilipasto kannettiin autotallista sisään olohuoneeseen ja en ole sitä vielä siirtänyt siitä minnekkään, on vielä samassa paikassa!

Olen tyytyväinen siihten että maalattiin lipasto, 

se on nyt juuri sellainen mitä ajattelin.

Meidän keskimmäinen sai silmälasit joulun jälkeen. Olin ihan varma että ne on rikki ekan viikon jälkeen mutta vielä ne on ehjät. Kerran ne on jäänyt lattialle niin että sisko astui vahingossa päälle ja naarmuja linsseissä on jo mutta vielä ovat ehjät. Esikoinen sai lasit vielä aikasemmin, nuorimmaisesta en vielä osaa sanoa vaikuttaako näkö olevan huono vai ei. Laseja meillä täällä kuitenkin pestään jo monta kertaa päivässä kun kolmella perheenjäsenellä on lasit. Olen ihmetellyt miten nopeeta lapset oppivat elämään lasejen kanssa mutta kait se on niin että kun huomaa että niistä on apua niin sitte niitä pitää mielellään.

Joten syster E, tässä kuvat jossa W:n uudet lasit näkyvät paremmin!

-Hilma

Hiihtolomalla

Meillä on tällä viikolla hiihtoloma.

Mitään erikoista ei tehdä, 

nautitaan vaan kiireettömyydestä, ulkoilusta ja olemisesta. 

Aamusta oli niin kylmä ulkona ettei viitsitty lähteä ulos urheilemaan vaan pidettiin sitten täällä sisällä "pyllykävelyn mestaruuskisat"

Pakko myöntää että mulla taitaa olla vatsalihakset aivan rapakunnossa koska kisojen jälkeen vatsalihaksiin ihan sattu!

Mutta mää muistelisin että tämä "pakarakävely" olis oikeen tehokasta kiinteytystä takapuolelle joten mikäs siinä sitten kisaillessa. 

 Jos olisin ollut viisas oltai me laitettu pölyliinat peppujen alle niin oltas samalla saatu lattia puhtaaksi mutta ehkä me muistetaan se ensi kerralla :)

Illalla käytiin vielä pulkkamäessä lasten ja mun nuorimman veljen kanssa. 

Kyllä oli taas hauskaa laskea alas mäkeä hurrrjaa vauhtia ja muistella miten me pienenä lasketeltiin samaa mäkeä alas. 

Lapsetkin nukahtivat kivasti väsyneinä mäen ylösravaamisesta :)

-Hilma

Torstain turinoita

Meidän yläkerrassa vaihtui aulan tv-taso poikien huoneeseen, se kun on matalampi niin poikien on helpompi leikkiä legoilla sen päällä. Kirjotuspöytä siirtyi sitten aulaan ajamaan tv-tason asiaa. 

Kauniilta vaan näyttävät näköjään tuolla johdot...

 Neitokaisen huoneen kulmakaappi sai vihdoin ovet paikoilleen. Yläoveen laitettiin vanhan vihreän lasin tilalle magneettiliitutaulu ja pala korkkista ilmoitustaulua. Välillä on hyvä säästä vanhaa riikkimennyttä, tämä magneettiliitutaulu on rikkimenneestä Ikean ilmoitustaulusta ja koska se ei ollut tarpeesi iso niin viereen laitettiin pala rikkinäistä korkkista ilmoitustaulua. Siihen laitoin kuvan oton jälkeen koukun jossa roikkuu narussa liitu, pysyy ainakin tallessa :)

 Eilisen päivän parhaat

-Hilma

Kun sinä synnyit

Kaksi vuotta sitten olin viettänyt neljä viikkoa sairaalassa. 

Neljä viikkoa peläten, odottaen ja kaivaten. 

Ikävöiden lapsia ja miestä. 

Sitten kotiit se aamu kun odotus päättyi. 

Sänky kärrättiin leikkaussaliin ja minut siirrettiin pöydälle. 

En maannut pöydällä ensimmäistä kertaa, 

mutta tämä kerta oli erilainen. 

Nyt ympärillä hääri rauhallisia ihmisiä, 

kaikki tehtiin rauhassa ja suunnitellusti. 

Mies sai ensimmäistä kertaa olla mukana

ja ensimmäistä kertaa minua ei nukutettu. 

Pelko ei kuitenkaan päästänyt otetta. 

Mielessä kaikui kiireiset huudot edellisistä kerroista,

vilkkuvat valot ja piippaavat laitteet,

se pelko ja epätietoisuus joka oli lamaannuttava. 

Ehditäänkö ajoissa?

Sitten sinut nostettiin esiin ja kuulin huutosi. 

En osaa edes kuvailla sitä tunnetta, 

helpottuneisuutta ja iloa.

Sain nähdä sinut ennenkun sinut vietiin pois.

Olit pieni ja pehmeä.

En pystynyt hengittämään, 

kaikki neljän viikon aikana syrjään siirretyt tunteet vyöryivät ylitseni. 

Me selvisimme sittenkin.

Kahdessa ylimmässä kuvassa eilinen päivänsankari <3

Lapsista suurin ja painavin syntyessään. 

Ainoa joka pääsi hengityskoneesta pois jo samana päivänä. 

Ainoa joka pääsi vierihoitoon osastolle. 

Ainoa joka kotiutui kanssani samaan aikaan.

Meidän lapset varmaan luulee että vauvat näyttävät tältä synnytyksen jälkeen kun kaikista on samanlaisia kuvia.

Lapsista pienimpänä syntynyt, tänään reipas 3,5vuotias

Syksyllä koulun aloittava neitokainen

- Onnellinen ja kovin kiitollinen kolmen lapsen äiti Hilma

Petivaatteitten ompelua

Meidän neitokainen oli viikonloppuna kuumeessa ja oli sitten tänään vielä kotona eskarista.
Kun kerrankin oli enemmän aikaa ja keskimmäinen häärääjä oli kerhossa niin kaivettiin omepelukone esiin pölyn seasta. Barbit tarvitsivat peittoja ja tyynyjä jota neiti sitten äidin avustuksella ompeli.

Monta mekkoa ja vaatetta on kuulemma jo valmiina mielessä joten jätettiin omeplukone esiin, jos vaikka huomenna ehdittäisiin taas hieman hurautella sillä.

-Hilma

Pullantuoksuista syyslomaa

Syyslomaviikko on tiensä päässä ja maanantaina palataan arkeen.
Ei niin että me mitään maata mullistavaa tehtiin mutta puettiin päivävaatteet hieman tavallista myöhemmin ja yritettiin tehdä edes jotain mukavaa. Lapset toivoivat pullaa ja pannaria joten niitä ollaan herkuteltu. Viikon ruokalista laadittiin yhdessä ja lapset saivat vuorotellen valmistaa yhden ruuan itse mamman avustuksella. Tätähän voisi oikeen hyvin tehdä myös arkena mutta harmiksi on myönnettävä ettei mun hermo aina kiireessä siihen riitä.
Ei koko syysloma onneksi mennyt syödessä vaikka voisi niin luulla kun ei housut mahdu jalkaan. Me käytiin myös hieman shoppailemassa vaatteita ja Tiimarissa hakemassa askarteluvärkkejä. Ja onneksi ehdittiin myös tavata ihania ystäviä läheltä ja kaukaa<3

 Pullaa leipoessa tyyli on vapaa. Vieraille tarjottavat pullat on kyllä sitten minun käsialaa kun taidan olla ainoa joka ei sitä taikinaa pistä suuhun :)

Pikkasen olen ehtinyt tehdä käsitöitä ja järkkäillä paikkoja ja vähäsen olen jo punaista ripotellut piristämään <3

Ihanaa lauantaiiltaa toivottelen! Itse yritän mennä aikaisin nukkumaan, huomenna on tiedossa aamuvuoro ja sitten illalla mennääkin herkuttelemaan synttäreille!

-Hilma

Näin meillä tänään

 Kuvat tältä päivältä eivät ole kovin seesteisiä mutta ihan kiva päivä meillä on kuitenkin ollut. Vaikka meidän makkarin seinä saikin osakseen hieman taidetta 3-vuotiaan toimesta. Mutta paloauto on hienoin mitä toinen on koskaan onnistunut piirtämään, huomatkaa palomies, tikkaat ja peräkärry. Sitä miten hän keksi kiivetä lipaston päälle, siellä sattui olemaan tussi ja hän ehti (ja jaksoi keskittyä) piirtä noin paljon en teidä mutta seinänhän voi onneksi aina tapetoida uudestaan.

 Näin syyslomaviikon kunniaksi oltiin titenkin koko konkkaronkka kotona (paitsi mies töissä) ja lapset saivatkin olohuoneen aika kaaoksen valtaan. Tässä juna on pysähtynyt, punapukuinen Salama on karannut vankilaan ja roosa pupujussi on lähdössä jahtaamaan häntä kalsati-Tarzanin kanssa. Jep, näin meillä tänään.

-Hilma

Lauantain laatuaika

Oikeen ihanaa ja rauhallista viikonloppua tulin toivottelemaan!

Lapset nukkuvat suloisesti omissä sängyissään ja mies on nukahtanut sohvalle. Eli viettelen täällä lauantain laatuaikaa itseni kanssa :) Ihan just nappaan koukun taas käteen, kokeilen omaa mattoohjetta ja saa nähdä mitä siitä tulee..

Vielä pakko laittaa kuvaa kun saatiin vihdoin lipaston takaa siirretty pois kokovartalopeili ja pienempi peili pääsi seinälle. Kaveriksi sai lyhdyn valoa tuomaan ja valosarjan lyhtyyn.

Ja vielä mun eilinen siivousapuri pinkin imurinsa kanssa <3

-Hilma

Heippa! Viikko taas vierähtänyt niin nopeaa että ei jaksa uskoa todeksi.

Ihan hassua. Latasin kuvat kamerasta ja ajattelin postata esikoisen käsitöistä. Ajattelin laittaa samalla linkin sormineulokseen josta joskus aikasemmin postasin ja kas, siitä on melkeen tasan vuosi!

Ja uskomatonta, vuosi sitten näkymä meidän takapihalla.

Mutta niistä käsitöistä. Eskarilainen suunnitteli itse ja avitin vaan hieman toteutuksessa.

Ensin piirretään kaavat ja mallataan ne kaksinkerroin taitetulle kankaalle (me käytettiin huopakangasta)

Sitten piirretään liidulla kaavan mukaan ääriviivat ja neulotaan kankaat kiinni ja leikataan ääriviivoja pitkin

Seuraava vaihe onkin tarkkuutta vaativa, ommellaan palaset yhteen

Ennenkun päästään ihan loppuun asti otetaan pieni tauko omepelemisesta ja täytetään sydän (tai pallo tai mitä sitten onkin keksinyt tehdä) täytevanulla. Nyt ommellaan loppuun ja päätellään lanka ja tarkistetaan että se liitu jolla ne kaavat piirrettiin on kulunut pois.

Ja ei muuta kun ihastelemaan oman käden jälkeä <3

Ja jos ei jaksa osallistua käsityötuntiin (niinkun meidän eskarilainen sitä kutsuu) niin voi vaikka ajella Salamalla ja ihailla mamman puusohvaa.

-Hilma

Mustikoita ja matonkudetta

 Me syötiin tänään välipalaksi rahkaa ja mustikoita ja että oli hyvää!
Hieman vaan harmittaa kun mulle ei ole yhtä hienoa lusikkaa kun lapsille. Varsinkin kun ostin itselle uuden kaffekupin johon ne passaa niin kivasti. Nyt kelpaa juoda kahvia (ihan niinku sitä ei muuten tulisi juotua :))!

Aterimet olenkin esitellyt jo aikasemmin. Ja vielä olen yhtä tyytyväinen niihin. Pitääkin miettiä tarvisiko tilata jollekkin joululahjaksi...

 Iltasin olen taas istunut koukku kädessä. Pidämme pihakirppiksen ystäväni luona ja ajattelin ottaa sinne myyntiin kasan mattoja. Tämän kasan valkonen varattiin tänään uuteen kotiin mutta toinen valkonen on juuri valmistumassa.

-Hilma

Maanantaimietteitä ja irronnut hammas!

Nuorimmainen heräsi viideltä enkä millään saanut jatkamaan unia vaan oli pakko hipsiä alakertaan ettei muut heräis. Viikon alottaisin kyllä mielummin jotenkin muuten mutta ei auta. Onneksi tänään oli ihan auringonpaiste ja lämmin ilma vaikka tuuli aika paljon. Pyörälenkki eskariin piristi kivasti ja aamupäivä sujui muutenkin sutjakkaan kun meidän kolmevuotiaan kerho alkoi tänään. Tuntuu hurjalta että hän on nyt hetkessä kasvanut niin paljon että kerhon alotuskin sujuu ihan tuosta noin vaan.

Nuorimmaisen kanssa pyöräiltiin kotiin ja aamuvirkkuhan nukahti pyöräkärryyn ennen kotiinpääsyä. Arvata saattaa ettei hän tänään nukkunut sitten päikkäreitä normiaikaan. Iltapäivällä kaikilla tahtoi olla väsy (eniten ehkä mammalla?) ja tilanteen rauhottamiseksi lähdettiin mummulaan omenanhakuureissulle. Toiveissa oli tietenkin että edes yksi kolmesta olisi nukahtanut autoon mutta, aina ei voi voittaa.

Mummulassa oli omenoita tapansa mukaan paljon. Mun lemppari omput on lajiltaan Valkeakuulas ja meillekkin istutin viime kesänä oman Valkeakuulaan ja siitä ollaankin jo saatu maistella kymmenkunta omenaa. Mun mielestä tästä lajista tulee myös tosi hyvää omppuhilloa. Mummun luumupuukin notkui satoa ja siitä poimittiin kans korin pohjalle.

Lämmintä päivää kunnioitettiin vielä syömällä jätskit mummun pakkasesta.

Mummulan pihassa on ihana syödä jätskiä ja ihastella kaikkea kaunista

Kotimatkalla piipahdettiin ystävän luona viemässä luumuja ja leikkimässä hetken pihalla ennen ruokaaikaa.

Päivään mahtui vielä yksi kohokohta kun esikoisella irtosi ensimmäinen hammas! Hurjaa että meidän pieni on jo niin iso <3 Nyt hammas odottaa lasissa kirjotuspöydän reunalla että iskä kotiutuis sitä ihastelemaan ja että hammaskeiju kävis yöllä vierailulla. Mitä ne hammaskeijut tekikään, anto rahaa? Viekö ne sen hampaankin mennessään vai?


Kiva että niin moni on löytänyt tiensä arvontaan, vielä mahtuu mukaan huomisen päivän ajan!

-Hilma

Uuden alku

Nyt meidän esikoinen alottanut esikoulun.
Niin on meidän pienestä tullut iso tyttö.
Hienosti on eskari alkanut ja kovin reipas on neiti ollut.
Tietenkin sitten heti kun mamman auto saapuu näköpiiriin niin mieliala hieman laskee ja kiukuttelu alkaa. Kotona riidellään veljen kanssa vaikka ikäväkin on ollut kova.
Hurja on väsykin ollut, rankaa on tämä uuden arjen opettelu.
Eilen meinasi käydä köpelösti kun lähdettiin illalla pyöräilemään ja neiti ei sitten millään jaksanut kotiin takasin polkea. Onneksi ystävä ajo ohi, otti pyörän kyytiin ja minä talutin pyörällä väsyneet lapset kotiin. Yksi pyöräkärryssä, yksi istuimessa ja esikoinen penkillä...

Tänään sataa, on syksyinen ilma, harmaata ja kurjaa.
Me taidetaan poikien kanssa pitää siivouspäivä ja olisihan siellä kaupassakin käytävä.

Tai sitten me vaan leikitään leegoilla koko päivä..
Meidän kuopuskin osaa jo hienosti leikkiä pikkuleegoilla. Jos antaa purkan suuhun kun alotetaan niin ei palaset joudu suuhun :)

-Hilma

Reissua, synttäreitä ja Kiitolinjan vierailun jälkimaininkeja

Me tehtiin pieni kesälomareissu perheen kanssa. 

Yövyttiin kolme yötä mun siskon sulosessa yksiössä.

Siellä oli kirjat ihanasti värijärjestyksessä,

vanhoja tuoleja jos jonkinlaisia

ja kahvimukit josta kahvi maistu täydellisestä.

Meidän 8-vuotis hääpäivä vietettiin muumimaailmassa

en tiedä mitä olin odottanut mutta päivä onnistu paremmin mitä olin ajatellut

ja muumimaailma oli ihan kiva paikka, 

lapset ainakin tykkäsivät. 

Seuraavana päivänä tehtiin ei niin onnistunut reissu Ikeaan 

ja onnistunut paattimatka Turun-saaristossa. 

Kotimatkalla seuraavana päivänä pysähdyttiin Ideaparkissa

ja tehtiin uusi onnistunut pysähdys Ikeaan. 

Kotiin oli ihana tulla vaikka pyykkikasa oli iso ja jääkaappi tyhjä. 

Puuhaakin riitti koska hetimiten olikin 

seuraavan tapahtuman aika. 

Esikoinen täytti 6-vuotta <3

Se kuuluisa aika, minne se onkaan mennyt?

Meidän pieni keskostyttö

nyt jo niin iso ja ihana, 

niin esikoululainen

<3

Juhlia vietettiin sunnuntaina ja talo oli täynnä väkeä. 

Tuli leivottua taas hieman liikaa mutta onneksi täällä on käynyt apujoukkoja niitä tuhoamassa eilen ja tänään :)

Synttärisankari oli onnesta sekaisin kun sai niin ihania lahjoja ja ison kasan barbeja, juuri mitä oli toivonut

Eilen saapui Ikeareissun ostokset ja ne kasattiin heti illalla. Vielä on tekemistä, kaappeja ja laatikoita pitää käydä läpi ja huonekalujen paikkoja vaihdella mutta hyvää tulee.

Ensimmäiseksi voitaiskin kurkistaa makkariin jonne saatiin vihdoin ja viimein uusi sänky ja uudet patjat. 

Sänky on 180cm leveä joten nyt mahdutaan paremmin nukkumaan kun pienet kömpivät meidän viereen yöllä nukkumaan.

 Aulan ovelta katsottuna

 Vaatehuoneen ovelta

 Nyt hieman mietityttää sopiiko ihana vanha seinähylly enää huoneen tunnelmaan vai joutuuko siirtymään muualle? Jos jää niin se tarvii alleensa koukkuja.

Sänkyä vastapäätä on ovi vaatehuoneeseen ja pieni pöytä.

Seuraavassa postauksessa voidaan sitten vaikka kurkistaa olohuoneen uutta tilannetta

-Hilma

Iltatori

Minun osaltani kesän ensimmäinen iltatori tuli koettua kera ystävän ja kuuden alle 6-vuotiaan lapsen. 

Lapset saivat käydä karusellissa ja jätskit ja tripit juotiin nurtsilla. Pelkäsin pahempaa, vaan ihan hyvin meidän torireissu lopulta sujui vaikka väsy onkin nyt kun lapset vihdoin nukkuvat.

Katselin kuva koneelta ja viikonloppuna mummulasta napsitut kuvat olivat ihanan rauhottavia ja sitä nyt kaipasinkin, rauhan tunnetta.

-Hilma

Väsynyt pienokainen

Ja kun puolet sämpylästä oli syöty...

-Hilma

Perjantaipenkki

Näin siinä sitten taas kävi, luvattiin vettä ja sitä odotin mutta tippaakaan ei ole satanut koko päivänä!
Hetken luulin että maa saisi huokaista helpotuksesta enkä uskaltanut viedä pyykkejä ulos kuivumaan mutta kyllähän ne olisi kuivunut siellä paremmin kuin hyvin.

No, ei parane valittaa. Aamun puistoilu ja koko loppupäivän ulkoilu omassa pihassa on ollut oikeen mukavaa ja ollaan jopa lasten kanssa hieman rakenneltu. Rakennettiin penkki kodinhoitohuoneen ulkooven vieressä olevaan ihan turhaan syvennykseen. Mittaaminen ei ole vahvin puoleni mutta kyllä se siihen passasi ja ei se räsähtänyt kun siihen istahdin. Koska kaunis penkkini (ettehän sitten odota liikoja) on vielä maalaamatta eikä se ole saanut alleensa koria ja pääee kukkaa niin saatte tyytyä kuvaan mieheni rakentamasta penkistä. Ensin olin hieman skeptinen penkin kaarevaa muotoa kohtaan mutta se onkin osottanutnut oikeen mukavaksi istua ja lapset istuvatkin aina penkillä kun syömme ulkona.

-Hilma

Voimauttava aamupäivä

Aamulla oli jännät paikat kun lähdimme kahden ystävän ja meidän yhteensä yhdeksän lapsen kanssa leikkikentän järjestämälle retkelle kotieläinpuistoon tähän lähelle. 

Reissu sujui odotettua paremmin ja kaikilla oli oikeen kivaa vaikkakin välillä meno oli hieman vilkasta :)

Itse koin ainakin päivän hyvinkin voimauttavaksi, on niin ihana katsoa lasten riemua ja puuhaamista.

Nämä päivät ja retket ovat kahvin ohella niitä arjen hemiä :)

Nuorin matkasi selässä kätevästi Manducan kyydissä

Palokypärät ja paloletku oli tietenkin Palomies Sami fanien mieleen :) 

Loppupäivä olikin sitten ihanan lämmin, nyt on kesä täällä!

-Hilma