perjantai 9. marraskuuta 2012

Ei ihan loppuun mietitty juttu

Aamusta aurinko kurkki pilvien takaa ja päätettiin poikien kanssa lähteä leikkikentälle rattikelkalla. Tiedättekö sen ajatuksen että väsyttää lapset niin etteivät sitten jaksa riehua vaan antavat äidin siivota rauhassa? No se ei ollut ihan fiksu idea. Kyllähän pojatkin väsähtivät hieman mutta itse olen ihan poikki! Vaikka pojat juoksivat ja kävelivät jonkin matkaa niin enimmäkseen minä heitä vedin siinä rattikelkassa ja nyt en jaksa millään nousta enää ylös tästä tuolilta. Pojat on jo taas täydessä vauhdissa ja imuri odottaa kaapissa.

Oikeesti olen odottanut että pääsisin postaamaan mun uusimmasta löydöstä. Ja jonkin uuden myötä vanhatkin sitten joutuvat hieman vaihtamaan paikkaa : ) Uusin ei kuitenkaan ole vielä ihan valmis joten siitä vaan pieni vilautus 


Ja se vanha ja siirtynyt...
... klaffilipasto nurkkakammarissa. Täynnä mun rojuja. Vieressä oksa jota mies ei suostunut laittamaan roikkumaan katosta, ei kuulemma ymmärtänyt miksi olisi pitänyt... toinen vaihtoehto oli sen kiinnittäminen seinään mutta ei suostunut siihenkään...


Ja keittiössä hetken sivupöytä. Ainakin siihen asti että päätän siirtyykö puusohva tänne takaisin vai ei.

Oikeen rauhallista viikonloppua ja mukavaa farsdagia teille kaikille! 

-Hilma

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

White Season

Ihanaa nyt se on täällä,

White Season,

maa valkoisena lumesta
ja kun aurinkokin paistaa 
niin jaksaa pieni ihminen kummasti hymyillä  

<3



-Hilma

torstai 25. lokakuuta 2012

Nurkkakammari


Meillä käydessä ei voi olla huomaamatta mun koukkuuntumista mattojen koukuttamiseen. Varsinkaan nyt kun alakerran leikkihuoneesta on tehty nurkkakammari, paikka käsitöille, inspiraatiolle, rauhalle ja niin, niille kuteille ja matoille. En tiedä mikä tässä mattojen virkkaamisessa on, miksi tykkään siitä niin kovasti, mutta jotenkin se on niin rauhallista ja rauhoittavaa. Ja sitten kun näkee minun käsistä syntyneen maton jossain näin ihanassa neitokaisen huoneessa niin sitä tulee tosi hyvä mieli :)

Nurkkakammarin lattialla on muuten pari mattoa ihan sieltä innostuksen alkupäästä. Niitä katsoessa on kiva huomata miten oma tekniikka on kehittynyt ja kädenjälki parantunut. Virheitäkin niistä löytyy ja joskus mietin että jos purkaisin ne ja korjaisin virheet mutta sitten olen päättänyt antaa niitten olla virheellisiä. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, eihän me ihmisetkään olla :)

-Hilma

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kärleksbrev

Näitä ihania kirjeitä löytyy vähän sieltä ja täältä
huomisellekkin on jo kirjotettu lista siitä mitä tehdään missä vaiheessa
ihana ihana esikoinen
 <3
 
 
-Hilma

maanantai 8. lokakuuta 2012

Valkoista ja harmaata olohuoneessa

Sain vihdoin purettua kuvat kamerasta ja näköjään joku päivä on auronkokin paistanut kun sellaisella ilmalla nämä kuvat näyttää olevan otettu. Oon jossain vaiheessa taas ehtinyt vaihtaan hieman järjestystä ja vanha puusohva on nyt olohuoneessa. Mun nurkkakammariin piti saada joku pöytä ompelukoneelle joten olohuoneen sivutaso lähti sinne ja puusohva siirtyi olohuoneeseen tyhjäksi jääneelle seinälle. Katsotaan jatkaako jo ens viikolla matkaa jonnekkin muualle :) Jossain vaiheessahan olohuoneeseen on jo pakko vaihtaa sellanen järjestys että joulukuuselle on sitten paikka. Mää oon muuten pysynyt hyvin vielä aisoissa tämän joulun kanssa mutta josko kohta...


Näillä kuvilla toivotan kaikille oikeen hyvää viikkoa! Toivottavasti sateet hieman hellittäis ja saatais nauttia auroinkoisesta syysilmasta!

-Hilma

maanantai 24. syyskuuta 2012

Onko meillä tänään siivouspäivä?



Ei, mamma vaan kokeilee hieman vastasin ja siirryin seuraavaan ikkunaan. Ja sitten seuraavaan ja seuraavaan.


Jep. Me vietetään poikien kanssa sairastupaa. Isommalla oli kuumetta viikonloppuna ja nyt kummallakin nenät vuotaa siihen malliin ettei kerhoon meno ollut mahdollista. Onneksi tupperitilaus oli tullut lauantaina sillävälin kun olin töissä, ja pääsin tänään testaamaan uusia siivousliinoja. Mun oli tarkotus vaan kokeilla jos se ikkunaliina oli niin hyvä kun kehuttiin. Lopulta pojat tosiaan kysyivät onko meidän leegojenrakennus muuttunut siivouspäiväksi :) Kyllä, ikkunaliina oli just niin hyvä kun mitä kutsuilla sanottiin. Pelkällä liinalla ja vedellä lähti kaikki sormenjälet ikkunoista ja peileistä eikä niihin jäänyt mitään rantuja. Mää oon jo kauan sitten antanut periksi sormenjälkien suhteen mutta tämä on nyt kyllä jo niin helppoa ikkunan tai peilien pesua ettei enää ole syytä siitä luistaa. Pölytkin tuli pyyhittyä kun kokeilin uutta pölyliinaa, lattiaa en kuitenkaan jaksanut rueta pesemään joten lattialiina on kokeilematta.

Arkiset puuhat jatkukoon, seuraavaksi sitten vuorossa ruuanlaittoa. 

-Hilma

perjantai 21. syyskuuta 2012

Perjantain puolukkapiirakka

Syksyllä mun tulee leivottua paljon piirakkaa, sehän on melkeen pakko koska omenapiirakkahan vaan on niin hyvää ja se kertakaikkiaan kuuluu syksyyn. Tänään päätettiin kuopuksen kanssa leipoa piirakka meille palkkioksi siitä kun jaksettiin siivota mutta ei osattu valita omena- ja mustikkapiirakan välillä, ja päädytiin sitten tekemään puolukkapiirakkaa. Musta tuntuu että puolukkaparka jää usein muiden marjojen varjoon vaikka sekin on hyvä marja josta voi tehdä vaikka mitä. Jos et koskaan ole maistanut uunituoretta, vielä hieman lämpöistä puolukkapiirakkaa vaniljajärskin tai kastikkeen kanssa niin kokeile ihmeessä :) 


Leikkikentältä ja koulusta kotiutuneet isommat lapset tykkäsivät välipalasta mutta mun leipuriapulainen nukahti hakureissulla ja on nyt päikkäreillä eikä ole vielä päässyt maistamaan leipomustaan. 






Vielä ennen hyvän viikonlopun toivotuksia tahdon näyttää lahjan jonka sain viikolla <3 
Esikoinen virkkasi itse minulle pannulapun <3 Autoin ensimmäisen kierroksen kanssa mutta sitten neiti teki loput itse. Viimeisen kierroksen koristeetkin on itse miettinyt miten tehdä ja sitten toteuttanut. Kohta me voidaan virkata mattoja yhdessä :) 

Mutta nyt ne viikonlopun toivotukset! Toivotaan ihanaa ja aurinkoista syysilmaa ja kaikille mielekästä tekemistä. Minulla on tosin edessä työvuorot lauantaina ja sunnuntaina mutta ei anneta sen masentaa :)

-Hilma

maanantai 17. syyskuuta 2012

Maanantain mietteet

Vähän eilen muuttelin blogin ulkoasua raikkaammaksi. Mitäs tykkäätte? Nyt pitäisi kans taas onnistua kommentoiminenkin, se oli tainnut tökkiä tässä joillakin. Kertokaa jos ei vieläkään toimi (s-posti ainakin tulee perille) niin yritän saada toimimaan :)


Sain isoäidiltäni vanhan pärekorin <3 Olin ajatellut säilyttää siinä keskeneräisiä mattoja mutta en raaskinut piilottaa sitä tuonne askarteluhuoneeseen (tai mikä sen huoneen nimeksi sitten tuleekaan), vaan kori pääsi olohuoneeseen sivupöydälle. Väri on kiva kontrasti olohuoneen valkoiselle ja harmaalle värimaailmalle. 

Oikeen ihanaa viikon alkua kaikille! 

-Hilma

tiistai 11. syyskuuta 2012

Metsäretki

Aloitin tänään päivän käymällä lenkillä klo 5.30, ja tästä tuli sitten oikeen mukava ja voimauttava päivä. Lapsetkin yllättivät ja nukkuivat seitsämään asti joten ehdin käydä suihkussa, syödä aamupalan ja lukea sanomalehden ennen kun heräsivät. Voi kuinka nautinkaan siitä ettei itsellä ole aamulla kiire minnekkään ja ehtii oikeen ajan kanssa halia vastaheränneitä pieniä. 

Tänään olikin hyvä olla pirteänä koska päivään mahtui paljon tekemistä ja aktiviteettiä.Ihania tällaiset päivät, toivotaan lisää samanlaisia! Päivän parasta oli metsäretki lasten ja ystävän kanssa. Metsän hiljaisuus, lasten riemunkiljahdukset jokaisen uuden aarteen löytyessä. Mustikan tahrimat sormet ja suut. Isot ja pienet kepit ja risut jota raahattiin kotiin. Sohvalla nukkuva, metsäretkestä väsähtänyt pienokainen. Se tunne kun tietää olevansa juuri siinä missä kuuluukin olla.

Kamera ei tietenkää ollut mukana, ja se harmittaa. Eväät syötiin hyvin kauniissa maisemassa ja lasten ilo ja onni olisi ollut ihana ikuistaa :)


Eilen kävin hakemassa vahakangasta jolla päälystin kaappiin asennetut uudet hyllyt. Näin sain ne nopsempaa käyttöön kun mitä jos olis pitänyt jaksaa odottaa maalin kuivumista :) Nyt kelpaa järjestää tavarat kaappiin.

-Hilma

maanantai 3. syyskuuta 2012

Mamman oma huone

Tänään pääsen vihdoin näyttämään teille millainen tuli isovanhemmiltani saadusta kaapista joka on majaillut meidän autotallissa parisen vuotta. Nyt kun vihdoin sain kannettua maalatun kaapin sisälle ystäväni kanssa (kiitos avusta M, on ihan huippua kun jaksat aina innostua ja vaihdella järjestystä mun kans!) niin leikkihuone sai kokea hieman muutoksen tuulia. Tämän muutoksen myötä täällä on muutkin huonekalut vaihdellut paikkoja ja viikonlopun reissu Ikeaan tui myös tullessa muutoksia mutta niistä sitten toisella kertaa. Nyt the kaappi ja mamman oma huone. 





Malttamattomana en jaksanut odottaa että mies ehtisi rakentaa kaappiin lisää hyllytilaa joten en voi täyttää sitä ihan vielä mutta kunhan ne hyllyt löytävät tiensä sinne (ja toivottavasti siinä ei mene paria vuotta) niin kaappi täyttyy mun kankailla, kuteilla ja kaikella kivalla.

Vielä kaikki on hyvinkin kesken kun muutos tehtiin parissa tunnissa ja vähän sillai extempore vaikka sitä olenkin valmistellut ja planeerannut jo pidemmän aikaa. Tahtoisin vaihtaa tapetit ja matotkin on vaan muualta talosta napatut mutta tässä on ainakin alku ja tästä on jo huomattavasti helpompi edetä kohti valmista :)

-Hilma

tiistai 28. elokuuta 2012

Itsensä ylittäminen

Jos joku olisi sanonut minulle 5vuotta sitten että juoksen jossain vaiheessa elämääni puolimaratonin olisin varmaan nauranut niin että pissat olisi tullut housuihin.

Lauantaina kuitenkin kuulin lähtölaukauksen, siirsin jalkaa toisen eteen, kerta toisensa jälkeen ja ylitin lopulta maaliviivan.

Ylitin itseni.

Kuten sanoin en olisi ennen uskonut kykeneväni juoksemaan noin pitkästi. Kun keväällä sidoin lenkkareitten nyörit olin asettanut tavotteeksi 10km juoksun syksyllä. Kesän aikana nälkä kuitenkin kasvoi, jostain sisältä kumpusi halu haastaa itseni tekemään jotain jotain johon en uskonut pystyväni. Näyttää itselleni että selviän siitä.

Tänään pystyn taas kävelemään rappusissa jotakuinkin normaalisti :) Kaksi päivää meni lihakset niin kipeinä että se olikin tuskasempaa kuin itse juoksu :) Kun en nyt ole parina iltana suunnannut lenkille olen taas ehtinyt kaivaa virkkuukoukun esiin ja nauttia käsillä tekemisestä. Ja ylläri pylläri, mattoja taas.

Selailin tänään läpi vanhoja kuvia ja sieltä muistutukseksi kuva virkatusta joulukuusenlatvatähdestä- Nythän niitä pitää kohta alkaa tekemään jos tahtoo jouluksi ehtiä :)

(saaha, voi saahan kohta jo miettiä joulua?)


(uskon että olette ihan tyytyväisiä siihen että liitän tähän tämän joulutähdenkuvan vaikka voikin olla liian aikaista miettiä joulua. Kukaan kun ei voita mitään siitä että joutuisi katsomaan kuvaa minusta 21:n juostun km:n jälkeen :) )
-Hilma

torstai 23. elokuuta 2012

Riisipuuroa ja pihlajanmarjoja

Touhukasta torstaita!

Ainakin olisi tarkoitus olla touhukas tänään mutta saas nähdä miten käy, viekö laiskamato mennessään...
Kun menin yläkertaan viime postauksen postituksen jälkeen tajusin puhuneeni ihan höpöjä, onhan meillä kesän aikana huonekalut hieman vaihteneet paikkaa vaikka toisin väitin. Ei tosin paljoa mutta yläkerrassa pari pöytää ja lipasto on hieman vaihtaneet paikkaa vaikken sitä muistanut : )

Eiköhän se ole niin että syksy on nyt täällä. Ainakin tänään kun pöyräiltiin koululle saattamaan esikoista niin pipot ja hanskat tuli tarpeeseen. Ennen kammoksuin syksyä mutta olen huomannut viimevuosina että olen oppinut tykkäämään syksystä.
Pihalle haettiin vähän pihlajanoksia tuomaan väriä khh ovensuuhun. Jännä miten erivärisiä marjoja on eri puissa.



Eilen meillä oli ruokalaistalla lasten valinta eli riisipuuro. Lapset rakastavat riisi- ja mannapuuroa ja toivovatkin yleensä jompaa kumpaa jos saavat ruuan päättää. Eilen riisipuuron kaverina oli tuoreita sämpylöitä, ne ehtii kivasti leipoa siinä samalla puuroa keittäessä :)


Neiti Koululainen rakastaa pöydän kattamista ja valitsee aina tarkasti servetit ja askartelee nimikyltit. Maistuu arkinen riisipuurokin paremmalta kun leikitään ravintolaa tai hienoja kutsuja :)

Ei, jottei se laiskamato veisi mennessään suuntaan yläkertaa selvittämään siellä vallitsevaa kaaosta.

-Hilma

maanantai 20. elokuuta 2012

Hoidokki

Kesän aikana sisustusrintamalla ei ole tapahtunut täällä meillä yhtään mitään. 
Huonekalut ovat saaneet olla samoilla paikoilla ja mitään uuttakaan ei olla hommattu. 
Sisko toi onneksi hoitoon yhden vanhan tuolin
ihanan ja kuluneen
rosoisen ja vähän vinksahtaneen <3




 Tuoli löysi paikkansa olohuoneen nurkasta. 


Valkoisen klaffilipaston ja sohvan vieressä sen väri tulee hienosti esiin.  


 -Hilma

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Mustikoita

Mieheni kävi eilen aamusta mustikassa
ja nyt meillä on jo ämpärillinen mustikoita pakkasessa.
Lapset reippaina auttoivat perkkaamisessa
mustikka suuhun, roska lautaselta pois, mustikka suuhin ja yksi lattialle :) 
Sottaista puuhaahan se on mutta olen iloinen siitä että he tahtovat auttaa.
Talvella marjoja käyttäessä lapset muistelevat miten ollaan oltu poimimassa marjoja 
tai ollaan niitä yhdessä pakasteltu. 

Kovasti lapsia harmitti kun eivät päässeet aamulla iskän kanssa metsään 
joten kun  itse suuntasin illaksi töihin 
niin mies oli lähtenyt lasten kanssa uudestaan mustikkaan.
Tänään leivotaankin mustikkapiirakkaa lasten poimimista mustikoista
<3




-Hilma

torstai 9. elokuuta 2012

Kesästä puuttuntu





Kesään on tietenkin mahtunut vaikka mitä kivaa
mutta yksi kesäinen asia jäi tänä kesänä puuttumaan
nimittäin häät
En muista millon viimeksi olisi ollut sellainen kesä 
ettei olla käyty yksissäkään häissä
mutta nyt sekin koitti. 

Onneksi se asia on nyt jo korjattu ensi kesää ajatellen,
veljeni meni kihloihin nyt kesällä 
ja ensi kesänä on tiedossa häät <3 

Mekin vietetää vuoden päästä 10v hääpäivää <3
ja kuka tietää, ehkä me jopa repäistään 
ja käydään jossain reissussa kahdestaan?

Päivän kuva ei oikeastaan mitenkään liity asiaan muuten
mutta voisin asettaa itselle tavoitteeksi muistaa osataa lisää kehyksiä
niin saataisiin sitten vuoden päästä nuorenparin kuvakin muiden joukkoon.

-Hilma

tiistai 7. elokuuta 2012

Hetkiä elämässä

 
En tiedä onko se tämä ulkona vallitseva syysilma
puita riepotteleva tuuli
ja kaiken kasteleva sade
jonka takia istun nyt tässä kirjottamassa 
pitkästä pitkästä aikaa tänne blogiin.  

Tai onko se tämä jälleen yksi elämässä saavutettu etappi
hetki joka jälleen havahduttaa muistamaan sen
miten nopeaa aika kuluu
miten arvokkaita ovat kaikki ne hetket
hymyt ja kosketukset omien rakkaiden kanssa
joka sai minut viettämään aikaa selaten läpi vanhoja postauksia
hymyilemään muistoille päivistä ja tapahtumista jota olin tänne kirjannut muistiin. 

Meidän tämän päivän etappi on seitsämän kynttilää kakun päällä
esikoinen joka tänään on saavuttanut kouluiän.
Vastahan me häntä odotettiin
niin pienenä hoidettiin ja jo sillon kovasti rakastettiin. 
Nyt on viikon päästä edessä koulu
ja sen mukana tuoma muutos elämään. 

ONNEA RAKKAALLE!

Naapuri toi sankarille ihania kukkia! 
Kiitos!

-Hilma

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Aurinkoenergiaa

Ulkona on niin ihana ilma että melkeen itkettää ajatella että reilun puolen tunnin kuluttua joudun istahtaa autoon ja ajaa iltavuoroon. 
Lasten kanssa ehdittiin onneksi aamusta tankata hieman aurinkoenergiaa pihalla ja tuleehan näitä tällasia aurinkoisia päiviä vielä muitakin. 
Piha on vielä lunta vaikka kuinka mutta kun sulkee silmät ja tuntee auringon lämmön kasvoilla voi melkeen jo tuntea sen kesän olevan täällä. 


Meillä pojat heräsivä tänään(kin), nuorempi hieman ennen viittä ja vanhempi ennen kuutta. Onneksi sain kummankin päikkäreille niin ehkä jaksavat lähteä illemalla hiihtämään tai jotain. Kurjaa kun heräävät liian aikaisin niin ovat sitten liian sippejä tekemään oikeen mitään järkevää illalla. Esikoinen on taas alkanut nukkumaan hieman pidempään aamuisin joten toivossa on hyvä elää, ehkä meidän pojatkin vielä joskus :) 


-Hilma

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Valkoinen lipasto auringonvalossa

Uskokaa tai älkää mutta klaffilipasto kannettiin autotallista sisään olohuoneeseen ja en ole sitä vielä siirtänyt siitä minnekkään, on vielä samassa paikassa!
Olen tyytyväinen siihten että maalattiin lipasto, 
se on nyt juuri sellainen mitä ajattelin.


Meidän keskimmäinen sai silmälasit joulun jälkeen. Olin ihan varma että ne on rikki ekan viikon jälkeen mutta vielä ne on ehjät. Kerran ne on jäänyt lattialle niin että sisko astui vahingossa päälle ja naarmuja linsseissä on jo mutta vielä ovat ehjät. Esikoinen sai lasit vielä aikasemmin, nuorimmaisesta en vielä osaa sanoa vaikuttaako näkö olevan huono vai ei. Laseja meillä täällä kuitenkin pestään jo monta kertaa päivässä kun kolmella perheenjäsenellä on lasit. Olen ihmetellyt miten nopeeta lapset oppivat elämään lasejen kanssa mutta kait se on niin että kun huomaa että niistä on apua niin sitte niitä pitää mielellään.



Joten syster E, tässä kuvat jossa W:n uudet lasit näkyvät paremmin!




-Hilma

torstai 1. maaliskuuta 2012

Meille kotiutui uusi asukas

Oiiii, olen niin innoissani! 
Meille muutti tänään uusi asukas! 



Pikaisesti näpsäsin kuvat ja kaikissa muissa se näyttikin ihan keltaiselta etten niitä viitti näyttää joten kokonaiskuva vasta myöhemmin. Ei sen väri täydellinen olekkaan (vaikkei niin keltainen ole kuin niissä muissa kuvissa) ja omassa mielessä näenkin sen valkoisena. Ja sen paikka, no se ei tietenkään ole vielä varma, tällainen ihanuushan voi löytää paikkansa niin monesta eri huoneesta :) Eli minut tuntien se vaihtaa paikkaa vielä monen monta kertaa :)

-Hilma

maanantai 27. helmikuuta 2012

Hiihtolomalla

Meillä on tällä viikolla hiihtoloma.
Mitään erikoista ei tehdä, 
nautitaan vaan kiireettömyydestä, ulkoilusta ja olemisesta. 
Aamusta oli niin kylmä ulkona ettei viitsitty lähteä ulos urheilemaan vaan pidettiin sitten täällä sisällä "pyllykävelyn mestaruuskisat"



Pakko myöntää että mulla taitaa olla vatsalihakset aivan rapakunnossa koska kisojen jälkeen vatsalihaksiin ihan sattu!
Mutta mää muistelisin että tämä "pakarakävely" olis oikeen tehokasta kiinteytystä takapuolelle joten mikäs siinä sitten kisaillessa. 
 Jos olisin ollut viisas oltai me laitettu pölyliinat peppujen alle niin oltas samalla saatu lattia puhtaaksi mutta ehkä me muistetaan se ensi kerralla :)

Illalla käytiin vielä pulkkamäessä lasten ja mun nuorimman veljen kanssa. 
Kyllä oli taas hauskaa laskea alas mäkeä hurrrjaa vauhtia ja muistella miten me pienenä lasketeltiin samaa mäkeä alas. 
Lapsetkin nukahtivat kivasti väsyneinä mäen ylösravaamisesta :)

-Hilma

torstai 23. helmikuuta 2012

Torstain turinoita

Meidän yläkerrassa vaihtui aulan tv-taso poikien huoneeseen, se kun on matalampi niin poikien on helpompi leikkiä legoilla sen päällä. Kirjotuspöytä siirtyi sitten aulaan ajamaan tv-tason asiaa. 
Kauniilta vaan näyttävät näköjään tuolla johdot...




 Neitokaisen huoneen kulmakaappi sai vihdoin ovet paikoilleen. Yläoveen laitettiin vanhan vihreän lasin tilalle magneettiliitutaulu ja pala korkkista ilmoitustaulua. Välillä on hyvä säästä vanhaa riikkimennyttä, tämä magneettiliitutaulu on rikkimenneestä Ikean ilmoitustaulusta ja koska se ei ollut tarpeesi iso niin viereen laitettiin pala rikkinäistä korkkista ilmoitustaulua. Siihen laitoin kuvan oton jälkeen koukun jossa roikkuu narussa liitu, pysyy ainakin tallessa :)

 Eilisen päivän parhaat


-Hilma

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Tunnelmaa rappukäytävään

Meidän rappukäytävä sai vihdoin pientä sisustusta osakseen.
Ikkunanpoka on kirpparilta ja sen päällä olevan käsin kaiverretun koristeen (mikä lie onkaan?) on isäni tuonut isovanhempieni luota.
Eilen vielä paranneltiin ikkunanpokan kiinnitystä seinään, kun meinasi jo revetä liitoksistaan ja räsähtää alas. Samalla kiinnitettiin yläreunaan pieni koukku johon saa sitten fiiliksen ja vuodenajan mukaan laittaa roikkumaan jotain kivaa. Nyt siihen saa kivasti tuikun tuomaan tunnelmavalaistusta illalla.

Kuvassa ylärivi kuvattu eilen illalla ja alarivin kuvat tänään ihanassa auringonpaisteessa <3


-Hilma

lauantai 4. helmikuuta 2012

Syksyiseltä pihakirppikseltä

 Lauantaiaamua!

Ensinnäkin, tervetuloa uudet lukiat! Kiva että olette löytäneet tänne ja toivottavasti viihdytte!

Mutta mutta...
Voihan sisustuskärpänen minkä puraisun olet tehnyt!
Tekisi mieli uudistaa ja sisustaa vaikka kuinka, vähän siellä ja hieman enemmän täällä.
Kirpparilta löysin yhtenä päivänä ihania sisustuskirjoja ja niitä olen nyt selaillut ja haaveillut.
Vuosi sitten oli sama homma, ihan järkyttävä sisustusinspiraatio, ja me oltiinkin jo päätetty tehdä hieman remppaa. Sitten elämä pysähtyikin pitkäksi aikaa kun mies joutui onnettomuuteen ja mitään remppaa ei tietenkään tehtykkään.

Hieman lievittämään tätä inspiraatiota kannoin nyt viikolla autotallista sisään syksyllä ostetun 6e pihakirppis löydön. Kaappi tarvisi kyllä oikeastaan vielä ylleen yhden maalikerroksen muutta luulen että se saa odottaa kesään. Kaappi on saanut osakseen maalikerroksen poiston ja uuden värin.
Kaappi löysi paikkansa telkkarihuoneesta. Olenkin kaivannut sinne pientä tasoa johon saan valon (että näen tehdä käsitöitä) mutta joka ei ole liian korkea ja peitä tv:tä.

Mää pääsen tänään taas hieman nauttimaan erilaisesta illasta kun tiedossa on piipahdus tyttöjeniltaan ennen yövuoroon menoa.  

Mukavaa lauantaipäivää kaikille!

-Hilma

tiistai 31. tammikuuta 2012

Aikaa minulle

Olen vihdoin aloittanut oman harrastuksen. 
Sellasen jossa käydään kerran viikossa, 
tiettynä päivänä ja aikana. 

Tämä on iso asia 
vaikka se kuulostaakin ehkä pieneltä. 
En muista 
että minulla olisi ollut 
tällaista jokaviikkoista harrastusta
kertaakaan esikoisen syntymän jälkeen.

Nyt on vihdoin tullut se aika kun me ei rakenneta, 
en ole raskaana tai imetä
ja koen että voin vihdoin hyvällä mielellä suoda itselleni harrastuksen 
joka on sidottu aikaan ja paikkaan. 

Innolla odotin taas tiistaiiltaa ja Zumbaa. 
Ja näin jälkeenpäin on ihana olo. 
Kotona lapset nukkuivat ja suihkussa oli lämmin vesi. 
Nyt miehen lämmin kainalo kutsuu sohvalle filtin alle.

Kuva kuvaa tämänhetkistä olotilaa
ja kyllä, 
jos olisin liittänyt kuvan päivän olotilasta ja mielialasta
niin ei se koko ajan olisi ollut näin valoisa ja seesteinen mutta nyt, 
nyt on hyvä olla.

-Hilma

perjantai 27. tammikuuta 2012

Kun sinä synnyit

Kaksi vuotta sitten olin viettänyt neljä viikkoa sairaalassa. 
Neljä viikkoa peläten, odottaen ja kaivaten. 
Ikävöiden lapsia ja miestä. 

Sitten kotiit se aamu kun odotus päättyi. 
Sänky kärrättiin leikkaussaliin ja minut siirrettiin pöydälle. 
En maannut pöydällä ensimmäistä kertaa, 
mutta tämä kerta oli erilainen. 
Nyt ympärillä hääri rauhallisia ihmisiä, 
kaikki tehtiin rauhassa ja suunnitellusti. 
Mies sai ensimmäistä kertaa olla mukana
ja ensimmäistä kertaa minua ei nukutettu. 

Pelko ei kuitenkaan päästänyt otetta. 
Mielessä kaikui kiireiset huudot edellisistä kerroista,
vilkkuvat valot ja piippaavat laitteet,
se pelko ja epätietoisuus joka oli lamaannuttava. 
Ehditäänkö ajoissa?

Sitten sinut nostettiin esiin ja kuulin huutosi. 
En osaa edes kuvailla sitä tunnetta, 
helpottuneisuutta ja iloa.
Sain nähdä sinut ennenkun sinut vietiin pois.
Olit pieni ja pehmeä.
En pystynyt hengittämään, 
kaikki neljän viikon aikana syrjään siirretyt tunteet vyöryivät ylitseni. 
Me selvisimme sittenkin.

Kahdessa ylimmässä kuvassa eilinen päivänsankari <3
Lapsista suurin ja painavin syntyessään. 
Ainoa joka pääsi hengityskoneesta pois jo samana päivänä. 
Ainoa joka pääsi vierihoitoon osastolle. 
Ainoa joka kotiutui kanssani samaan aikaan.

Meidän lapset varmaan luulee että vauvat näyttävät tältä synnytyksen jälkeen kun kaikista on samanlaisia kuvia.

Lapsista pienimpänä syntynyt, tänään reipas 3,5vuotias

Syksyllä koulun aloittava neitokainen

- Onnellinen ja kovin kiitollinen kolmen lapsen äiti Hilma